"Yks biisin aihe vaan" - uusi biisi Aki Samulilta

Akin uutta levyä odotellessa (joka muuten siis julkaistaan 3.2.2017) saatiin kolmannen sinkun muodossa esimakua tulevalta levyltä. 9.12. ilmestyi uusi sinkkubiisi "Yks biisin aihe vaan". Aki itse kertoi facebookissa biisin kertovan siitä kuinka elämä saa yllättäen odottamattoman käänteen. Isojen pettymysten ja kärsimysten jälkeen asiat tulee kuitenkin lopulta käsitellä. On aika nousta Feeniks-linnun lailla, uskoa ja mennä eteenpäin. Positiivinen asenne siihen, että elämä jatkuu vaikka ensin luulekin menettäneensä kaiken.

Ennen kuin Aki itse kirjoitti mistä biisi kertoo, kävi itsellä ensi kuuntelulla mielessä melkeinpä sama tarina. Tämän kappaleen täytyy kertoa ihmissuhteen päättymisestä, "Sinä päivänä mut ammuttiin. Sä vaan sanoit mulle näkemiin. Vaikka rakastunut olin niin. Sain mun sydämeeni luodin." Varmaan moni meistä voinee allekirjoittaa tämän. "Säälii tuntenut et ollenkaan." Niinpä, kylmästi vain ilmoitetaan tämän olleen tässä. Ei oteta lainkaan toisen tunteita huomioon, vaikka toinen voikin mennä pahasti rikki. Entä sen jälkeen? "Olen kärsimällä kärsinyt." Sen jälkeen on aika alkaa pikku hiljaa koota elämää kasaan pala palalta ja lopulta on aika nousta tuhkasta kuten Feeniks-lintu. "Uudestan ja tässä olen nyt."

Kenties ajattelit joskus menneen rakkauden olevan se ainoa ja oikea, mutta myöhemmin tajuat, ettet todellisuudessa tuntenut kyseistä henkilöä lainkaan. "Luulin sua joksikin, jota sä et ollutkaan. Mä paljon rakastin, mut en enää ollenkaan." On aika aloittaa uusi elämä ja todeta "Sä kaikki olit kerran, nyt oot ainoastaan. Vain minuuttien verran, yks biisin aihe vaan." Hienot Mariskan sanat tässä biisissä.

Aki Samuli - Yks biisin aihe vaan

Rauhalahti, Kuopio 30.11.2016

Rauhalahden naistentanssit ja samalla tavallaan myös ns. "paluu rikospaikalle". Täältä kaikki sai alkunsa toukokuussa, silloin päätin ensimmäistä kertaa lähteä katsomaan miltä Fantasia kuulostaa uuden solistinsa kanssa. Hyvältähän se silloin kuulosti ja kuulostaa edelleen. Käytyjä Akin ja Fantasian yhteiskeikkoja nyt takana 14 ja tälle vuodelle niitä on tulossa vielä yksi, mutta eiköhän niitä ensi vuodelle tule rutkasti lisää.

Ennen illan tansseja piti syömään mennessä selviytyä eräänlaisesta esteradasta, ulko-ovesta tuli sisään jos jonkinnäköistä Fantasian soitinlaatikkoa. Kysyinkin Kimmolta rakennatko tähän jonkinlaista esterataa? Vastaus tuli naurahtaen, että joo. Mutta jos tanssien alkamisajaksi on ilmoitettu klo.20, niin tokihan sitä odottaa niiden alkavan silloin, kuten ne alkoivat toukokuussa. Kellon ollessa vähän yli kahdeksan, ajattelin siirtyä ravintolan puolelle - eiköhän se Fantasia siellä jo ensimmäisiä valsseja soittele. Mutta niinhän sitä luulisi. Mitä ihmettä? Jouni ja Simo vielä respan tiskillä, eihän nää kaverit ole vielä edes esiintymisvaatteetkaan päällä, moneltako täällä nyt nämä tanssit oikein alkavat? No, tanssit kyllä alkoivat jo klo.20, mutta Fantasia aloitti oman settinsä sitten klo.21. Savossa kun ollaan, niin pitäähän sitä nyt edes vähän savonmurretta mukaan ottaa. Fantasiasta tai siis savolaisittain Vantasijasta, Jouni yllätti Metsäpirtti-valssissa laulamalla yllättäen: "Tuo mehtäpirtti muistoineen ja paikka armainen..." Ensimmäisessä humpassa kyseltiin kovasti, että missä yösi vietitkään? Kuka tietysti missäkin, mutta oliko joku sittenkin eksynyt Budapestiin, koska seuraavassa humpassa laulettiin Budapestin yöstä, jonne tosin kauan sitten jäätiin haaveilemaan. Fantasian ensimmäinen setti ei ollut kuin puolisen tuntia ja sitten pieni tauko.

Joko kohta saataisiin Aki lavalle vai vieläkö Fantasia jatkaa? Onneksi lähistöltä löytyi Jouni, jolta sai asian varmistettua. Yksi biisi taukomusiikkia ja sitten. Vai olikohan niitä sitten useampi? Siinä Jounin kanssa haastellessa aika meni huomaamatta ja kun Simokin siihen vielä tuli jutustelemaan, niin eipä siinä ajan kulua huomioitu. Mutta kyllähän se Akin settikin sitten saatiin alkamaan. Tuttuun tapaan tanssiravintolan tyyliin tangon tahdeilla. Koivukujallakin vierailtiin, kehotuksena oli solmia kengännauhat ennen matkalle lähtöä. Asuukohan muuten se Jazztyttö siellä Koivukujalla, kun useasti sen jälkeen kyseinen tyttö (vai oliko se sittenki tutto?) on saapunut paikalle kera Katupoikien. Melkoinen yhdistelmä, siis Jazztyttö ja Katupojat, löytyisiköhän sille tytölle sitä heilaa näiden katupoikien joukosta? Ensimmäiselle setille oli tullut yksi uusi kappale, Sinitaivas - konsertista tuttu "Uudenlainen nainen". Tosin taustoissa Fantasian pojat kovasti lauleskelivat gigolo, gigolo, gigolo... Tämä kappale omistettiin eräälle paikalla olleelle naiselle, joka täytti pyöreitä vuosia. Paikalla oli myös mies, jolla oli enää kaksi päivää aikaa eläkkeelle pääsyyn, hänelle omistettiin kappale "Odota en".

Toinen setti aloitettiin humpalla eli tällä keikalla kuultiinkin sitten humppaa molemmilla seteillä. Jätkänhumppa ensimmäisenä ja toisena sitten Merimies. Jälkimmäinen humppa muuten tuli silloin toukokuussa samaisessa paikassa, mutta sen jälkeen en sitä itse ollutkaan kuullut. Mutta mitä ihmettä tässä kyseisessä humpassa oikein tapahtuu tai siis mitä siellä oikein taustoissa lauletaan? Mietitäänpä hetki... Laivan kannella soi... TITANIC...laulu viimeinen...RAUTAVUORI...on aamunkoi... Jää itkemään...YHYY...neito kaipauksen kyyneliään. Että näin. Koskaan tämän porukan keikoilla ei tiedä mitä tapahtuu tai millaisen version mikäkin kappale saa. Tarkkaan kun
kuuntelee, voi myös kuulla sen mitä tapahtuu mm. rakkauden jälkeen. Tällä toisella setillä kuultiin nyt myös ensimmäistä kertaa paljon toivottu tango Akin ensimmäiseltä levyltä, "Tahdon". Tango, joka on siis tehty Akille. Kaunis tango, jonka toivoisi jäävän ohjelmistoon.  Jos ensimmäisellä setilläkin oli vauhtia, ei sitä puuttunut toiseltakaan. Tummasilmäinen kiusasi taas totuttuun tyyliin ja tämän kappaleen aikana saatiin muuten Aki tanssilattialle mukaan tanssimaan. "Nyt tanssitaan", hihkaisi Aki ja hyppäsi lavalta tanssilattian puolelle joraamaan. sama tapahtui kesällä Mäntyharjun keikalla, siellä tosin piti Akin kiertää takahuoneen kautta päästäkseen tanssilattialle, nyt oli sen verran matala lava, että pelkkä hypähdys alas riitti, Tosin takaisin lavalle Aki kiersi kuitenkin lavalle vievien portaiden kautta.

Tanssilipun hintaan sisältyy aina myös matka Roomaan, tosin vain yhden kappaleen verran. Siellä Roomassa odotellaan edelleenkin sitä Romeroa, joka ei edelleenkään tunnu välittävän yhtään siitä, että kerta toisensa jälkeen hänen luokseen matkustetaan. Aina vain jäädään odottelemaan sen kylmän cappucinon kanssa - yksin. Mutta ehkä siinä on sitten vain käynyt niin, että "Rakkaustarina ei se anna rauhaa, oot vain mielessäin.... Rakkaustarina meidän suoko rauhaa mulle milloinkaan..." Varsinainen keikka päättyi sitten siihen. Toki vielä raikuvat aplodit ja Aki & Fantasia yhdessä lavalle vielä kahden kappaleen verran. Illan päättivät "Haavoitettu" ja "Nuoruus on seikkailu".

Nimikirjoituksia kaikille halukkaille, tosin Fantasian pojat liukenivat nopeasti paikalta, mutta jotenkin kyllä tuntuu, että koska tämän illan yleisö koostui pääosin varttuneemmasta väestä, ei ehkä pojilla olisi ollut kovin montaa nimikirjoituskorttia kirjoitettavana... Kenties sitten joku toinen kerta. Mutta saatiin sitten kuitenkin otettua koko porukasta uusi ryhmäkuva, edellinen olikin jo kesältä, aika siis päivittää se. Olihan Fantasian pojilla nyt kuitenkin uudet (Dressmanin) puvut päällään.

Sen jälkeen Fantasia vielä lavalle neljän kappaleen ajaksi, tässä vaiheessa ei enää paljoa porukkaan ollut paikalla. Harmillista huomata, että moni lähtee pois jo artistin lopettaessa, vaikka orkesteri kuitenkin yleensä vielä soittaa illan päätteeksi ainakin ne viimeiset hitaat ja/tai viimeiset valssit. Tällä kertaa viimeisinä hitaina kuultiin suomenkielinen versio Beatlesin "And I Love Her" - kappaleesta, suomeksi siis "Olet rakkain" sekä Kirkan tunnetuksi tekemä "Ota lähellesi.". Sitten arvottiin viimeiset valssit, ensimmäisenä "Metsäkukkia" ja toisena "Lokki" (instrumentaaliversiona). Kiitos ja hyvää yötä.

Illan päätteeksi vielä Fantasian pojille pieni yllätysohjelma. Ravintolasalissa olleen kuusen alle oli ilmestynyt jokaiselle jotain, kenties tonttu oli asialla... Kuka tietää, sitä tonttuako ne jokainen vuorollaan kesken keikan sieltä verhon raosta ulos kurkkivat. Eipä siitä kuitenkaan sen enempää tässä vaiheessa. Kaikki paljastuu aikanaan, kannattaa seurata "Tää on Fantasiaa" -facebook sivua joulunkynnyksellä.

Kiitos jälleen kerran mukavasta illasta Aki & Fantasia: Simo, Jani, Jouni ja Kimmo!

Seuraava Akin & Fantasian yhteiskeikka itselläni onkin sitten vasta uutena vuotena. Tosin Fantasian poikien kanssa nähdään vielä ennen joulua parin viikon päästä kun ovat säestämässä ex-solistiaan Markoa. Tämä blogi vetäytyy nyt pikkuhiljaa joulutauolle, toki jotain saattaa ilmestyä ennen joulua. Pysykää kuulolla.

Jos kuulet toiveen mun - joulukonsertti, Nastolan kirkko 29.11.2016

Joulutunnelmaan virittäydyttiin Akin & Fantasian ensimmäisessä yhteisessä joulukonsertissa Nastolan kirkossa 29.11. Ääriään myöten täynnä oleva kirkko, jonka yleisö koostui kirjaimellisesti vauvasta vaariin, sai nauttia jouluisasta tunnelmasta, Akin upeista tulkinnoista ja Fantasian sävelistä. Tunnelma kirkossa oli tiivis ja läheskään kaikille ei riittänyt istumapaikkoja. Onneksi oltiin ajoissa paikalla.

Ensimmäisenä lauluna "Enkeli taivaan". Akin ääni kuuluu, mutta miestä ei näy. Mitä ihmettä? Laulaako Aki jostain piilosta vai tuleeko kenties kohta kirkon eteisestä ja kävelee keskikäytävää pitkin eteen? Laulun päätyttyä paljastuu totuus, ensimmäisen laulun Aki lauloi sakastin puolelta. Toisena lauluna kuultiin "Tulkoon joulu". Jo sen jälkeen yleisö osoitti suosiota raikuvin aplodein. "Heinillä härkien kaukalon" sai jo silmäkulmat kostumaan, ja kuten Aki totesikin, että jos te jo nyt itkette, mitä se on kun konsertti etenee. "Talven ihmemaa" oli sovitettu mukavasti jazz-henkiseksi, mikä oikeastaan sopii tähän lauluun. Sovitukset kaikkiin konsertissa kuultuihin lauluihin olivat Fantasian käsialaa - Simo, Jani ja Jouni vastasivat näistä sovituksista.

Ennen seuraavia lauluja Aki kertoi kuinka Nastolan terveyskeskuksen vuodeosastolla kuunnellaan tätä konserttia suorana lähetyksenä radion välityksellä. Upea ele tuoda jouluntunnelmaa niille, jotka eivät siitä päässeet paikanpäälle nauttimaan. Näille kuulijoille omistettiin konsertin seuraavat laulut, "Tonttu" ja "Kun joulu on". Pientä jännitystä oli Akissa aistittavissa konsertin alkupuolella, mutta kun päästiin konsertin puoliväliin "Varpunen jouluaamuna" laulun jälkeen, totesi Aki, että nyt ei jännitä enää niin paljoa.

"Marian poika" oli saanut uudenlaisen, gospel-henkisen, sovituksen. Jotenkin tätä versiota kuunnellessa odotti koko ajan, että jostain piilosta saapuu gospelkuoro laulamaan taustalle. Sitä ei kuitenkaan tapahtunut, mutta kyllä Aki & Fantasia riittivät aivan hyvin tulkitsemaan tätä. Tämän laulun myötä saatiin myös yleisö mukaan, Jouni ja Jani näyttivät mallia ja yleisö lähti mukaan taputtamaan laulun tahdissa.

"Tule joulu kultainen" ja tuleehan se sieltä, kun vielä hetken jaksamme odottaa. "Tähti tähdistä kirkkain" ja kun nosti katseensa kohti Nastolan kirkon kattoa, saattoi huomata kuinka siellä tuikki tähtitaivas, kenties joukossa juuri se kirkkain tähti... Viime hetken lisäyksenä ohjelmistoon oli otettu kaunis ja koskettava "Taivas sylissäni". Kiitos Aki tästä lisäyksestä, se kannatti. Vielä "Sydämeeni joulun teen" ja sen jälkeen oli vuorossa muotokuvateoksen luovutus.

Taidemaalari Jere Honkanen oli maalannut Akista muotokuvan ja se paljastettiin sekä luovutettiin Akille konsertin yhteydessä. Hieno taulu kieltämättä. Aki kehottikin kaikkia seuraamaan sosiaalista mediaa, sieltä näkee sitten minne paraatipaikalle taulu tulee päätymään (ensimmäinen vihje sijainnista on muuten jo nähtävillä täällä ja samalla näette myös millainen muotokuva oikein on kyseessä: https://www.facebook.com/akisamuli/photos/a.1442356689392286.1073741830.1431260597168562/1634708296823790/?type=3&theater )

Sen jälkeen vielä yhteislauluna "Joulumaa" Fantasian säestyksellä. Niin kauan kuin Aki lauloi mukana yleisön kanssa, laulu sujui konserttiyleisöltä ihan malliikkaasti, mutta siinä vaiheessa kun Aki lopetti laulamisen ja alkoi kierrellä yleisön luona mikrofonin kanssa, laulu hiipui kummasti. No, eihän tätä tietenkään oltu harjoiteltu etukäteen, niin vähemmästäkin yleis mykistyy, mutta mitä siitä, harvemmin sitä pääsee laulamaan Fantasian säestyksellä.

Sitten vielä kiitokset ja raikuvat aplodit yleisöltä seisten. Ohjelmaan oli merkitty viimeiseksi (ylimääräiseksi) lauluksi konsertin nimikkolaulu, "Toive", mutta koska yleisön suosionosoituksista ei sen päätyttyä tullut loppua, oli esitettävä vielä yksi ylimääräinen laulu. "Tähän me ei oltu varauduttu". Vielä siis toistamiseen "Sydämeeni joulun teen". Tämän jälkeen oli ilmeisesti tarkoitus, että Aki ja Fantasian pojat siirtyvät kirkon eteiseen, jossa oli mahdollisuus saada nimikirjoituksia ja ottaa kuvia. Mutta mites sitten kävikään? Fantasian pojilla riitti jututtajia niin paljon, että he jäivät alttarille seisoskelemaan ja ainostaan Aki päätyi kirkon eteiseen nimikirjoituksia jakamaan.

Fantasia oli tähän konserttiin ns riisuttu akustiseksi. Rumpuja ei kirkossa ollut lainkaan, se oli korvattu Cajonilla (laatikkorumpu), jota siis Kimmo soitti. Muuten toki tutut soittimet olivat mukana. Tuttuun tapaan taustojen laulamisesta vastasivat Simo, Jani ja Jouni.


Kiitos tästä konsertista koko porukalle Aki & Fantasia: Simo, Jani, Jouni ja Kimmo. Ei sitä turhaan tullut ajettua reilut 200km suuntaansa (yhteensä siis sellaiset reilu 400km, jotta pääsi nauttimaan tästä illasta). Tästä konsertista jäi todella hyvä maku, joulunodotus voi nyt alkaa. Kuka tietää, toivottavasti myös ensi vuonna saisimme nauttia taas joulukonsertista. Pistäkää pojat kokonainen kiertue pystyyn tai edes useampaan eri kirkkoon muutama konsertti, jotta mahdollisimman moni pääsee nauttimaan jouluntunnelmasta teidän kanssanne.

"Vain jouluyö nyt kuulla saa mun toiveen hiljaisen, jos vielä oisit vierelläin, ois joulu ikuinen. Kai kuulet toiveen tään, jäi susta elämään, niin kauniit muistot jotka aina jouluna mä nään. Vain jouluyö nyt kuulla saa mun toiveen hiljaisen, kun kuljet siellä jossakin tiellä enkelten. Jos kuulet toiveen mun, niin ehkä rauhoitun, kun rakkauden tunnen suuren sun."