Vuosi on kulunut siitä kun Aki & Fantasia tunnelmoivat
ensimmäisen kerran jouluisissa merkeissä Nastolan kirkossa. Torstaina 30.11.17
koitti tämänvuotisen konsertin aika. Tänä vuonna konsertti oli nimeltään
”Lähellä sinua”. Tunnelma oli jälleen kerran lämmin ja käsin kosketeltava ja
paikalle oli saapunut kuuntelijoita niin läheltä kuin kaukaa. Fantasia oli
saanut vahvistuksekseen konserttiin puhaltajan, joka toi oman lisänsä
muutoinkin niin upean orkesterin soitantaan. Fantasia oli pukeutunut
tyylikkäisiin tummiin pukuihin ja kokonaisuuteen toi jouluntuntua punaiset
kravatit ja taskuliinat. Aki puolestaan loisti tähtenä mustassa kimalle
takissaan.
Konsertin alkaessa kuului vain Akin ääni. Aki puhui
jouluntarinasta ja Vapahtajan syntymästä kuin johdatuksena ensimmäiseen
kappaleeseen, joka oli tämän vuoden konsertissa ”Marian Poika”. Sovitus oli
viime vuodelta tuttu gospel-henkinen, edelleenkään sitä viime vuonna kaivattua
gospel-kuoroa ei taustalla laulanut, vaan Fantasia hoiti tuttuun tapaan
taustojen laulamisen. Kun Vapahtajan syntymisestä oli laulettu, siirryttiin
luontevasti seuraavaan kappaleeseen, ”Sydämeeni joulun teen”. ”On jouluyö sen
hiljaisuutta yksin kuuntelen ja sanaton on sydämeni kieli. Vain tähdet öistä
avaruutta pukee loistaen ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli. Näin sydämeeni
joulun teen ja mieleen hiljaiseen, taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen…”
Sitten olikin aika kääntää katseet kohti tähtitaivasta ja
etsiä sieltä tähtien joukosta sitä joulun tähteä ja toivoa sen hohtavan taas
kerran joulun sanomaa. Akin ääni soi komeasti Fantasian säestyksellä ja
jouluntähdet loistivat kirkon katossa. Joulun tunnelmaa oli selvästi
aistittavissa. Kun ”Tähti tähdistä kirkkain” oli soinut, oli ensimmäisen
vanhan, perinteisemmän joululaulun aika. ”Kun joulu on” – laulun myötä Aki
maalaili silmiimme kuvaa lumisesta luonnosta, lasten riemusta, kodin joulusta
ja tietysti siitä joulun sanomasta. Hieman haikeissa tunnelmissa jatkettiin
seuraavan laulun myötä, Aki johdatteli kappaleeseen mainitsemalla
ikkunalaudalla olevan pienen varpusen ja kuinka kaikki varmasti tietävät
seuraavan laulun tarinan. Niin lähti soimaan ”Varpunen jouluaamuna” kappaleen
ensimmäiset tahdit.
Sitten oli ensimmäisen pienen kevennyksen paikka. Kaikkihan
tietävät Akin olevan sydämeltään lehmipoika ja että Akilla on myös oma lehmä,
joka syksyllä synnytti sonnivasikan. Niinpä selkeästi näille kahdelle oli
omistettu seuraava joululaulu, ”Heinillä härkien”. Kappale oli saanut Fantasian
toimesta uuden, hienon ja mahtipontisen sovituksen ja kappaleeseen saatiin
mukaan myös haitari. Fantasia lauloi hienosti taustat, Simon haitari toi
kappaleeseen uutta sointia ja myös puhaltimien osuus korostui erityisesti tässä
kappaleessa. Tunnelmointi jatkui seuraavaksi kauniilla kappaleella ”Taivas
sylissäni”, joka on lähtöisin Ruotsista ja ei alkujaan ole ollut joululaulu,
mutta sellainen siitä on tullut suomennoksen myötä. Tämä on varmasti yksi
niistä uusimmista joululauluista, joka nostaa tunteet pintaan. ” Olet toisten
kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko lapseni, nyt toivon maailmaan? Olet aarre
sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan?”
Vaikka tällä kertaa Kimmon rummut olikin jätetty autoon, oli
mukaan kuitenkin otettu kaiken maailman triangeleja, cajon-rumpu sekä
rumpusetistä sen verran, että saatiin seuraava kappale, ”Rumpalipoika”,
onnistumaan. ”Saapui viesti, pa-ra-pa-pam-pam. Luo käydä kuninkaan,
pa-ra-pa-pam-pam. Nyt häntä palvoen, pa-ra-pa-pam-pam,” Tarkkasilmäisimmät
saattoivat huomata kuinka Aki viittaasi kuninkaan luo käymisessä tietenkin
itseensä. Sitten ilmoille heitettiin toive ”Tule joulu kultainen”. Juhla
vanhain perinteinen saapuu kyllä talven hämärään ennen kuin huomaammekaan.
Koitti hetki lähteä maagiselle tonttu-matkalle omaan
mielikuvitukseensa. Aki kehotti kaikkia sulkemaan silmänsä ja antaa
mielikuvituksen vaeltaa. ”Tonttu” oli saanut maagiselta kuulostavan alkusoiton
ja sovituksen ja matka alkoi… ”Oli pakkasyö, pohja viskoi loimuaan, kartanon
väki nukkui, kattojen päällä oli lunta, mutta tonttu ei vain saanut unta.
Tonttu tuli ladosta ja vanhaan tapaansa tirkisti kohti kuuta. Katsoi metsään ja
mietti ainaista ongelmataan. Tonttu siveli partaansa ja aprikoi, ei ymmärtänyt
pulmaansa, mutta heitti sen pois mielestään järkevään tapaansa ja lähti
puuhiinsa yöhön. Hän tarkasti aitat ja
puodit, koitti lukotkin nytkyin, katsoi kuinka lehmät näkivät unta kahleissaan,
ruuna unelmoi torkkuen vasten seinää, lampaat olivat karsinassaan makuullaan,
katsoi kanat ja ylinnä istuvan kukon, kopissaan Vahti voi hyvin, heräsi ja
heilutti häntäänsä, olihan harmaanuttuinen tonttu tälle tuttu. Tonttu
puikkelehti tupaan, jossa oli isäntäväki, hiipi varpaisillaan lasten luo, hälle
se oli riemu suuri. Metsä oli vaiti, kaikki elämä makasi alla jään, koski
kuohui yksinään, humisi metsän takaa. Tonttu oli puoliksi unissaan, oli
kuulevinaan ajan virtaa ja tuumi minne se vienee, missä sen lähde lienee.
Tonttu ei vaan saanut unta.”
Maagiselta matkalta paluu takaisin todellisuuteen. Aki
kertoi kuinka oli silloin pari vuotta sitten, kun hänestä tuli artisti yhdessä
yössä, hän oli päättänyt tekevänsä joululevyn tai vähintään joulusinkun. Nyt
tuo tulee olemaan totta ja joulusinkku julkaistaan ihan lähipäivinä. Tämä
joulusinkun kappale oli sitten seuraavana ohjelmassa. ”Toive”. Omalla kohdalla
tämä kappale sai ne kyynelkanavat lopullisesti aukeamaan. Kun joku kappale saa
jostain syystä aivan uuden merkityksen elämässäsi, se koskettaa. Kyynel valui
väkisin poskea pitkin kun Aki lauloi, ” Vain jouluyö nyt kuulla saa mun toiveen
hiljaisen, kun kuljet siellä jossakin tiellä enkelten. Jos kuulet toiveen mun,
niin ehkä rauhoitun, kun rakkauden tunnen suuren sun.
”
Oli aika kuivata kyyneleet ja keskittyä kuuntelemaan
konsertin viimeiset laulut. Viimeinen varsinainen laulu oli ”Tulkoon joulu”. ”Tulkoon
juhla todellinen, tulkoon Jeesus herraksi sen, tulkoon rakkaus, ihmisrintaan. Silloin
joulu luonamme on.”
Konsertin päätteeksi vielä Fantasian esittely. Ensin
multitalentti – säveltäjä, sovittaja, laulaja, kitaristi, Jani Luoma.
Vierailevana vahvistuksena puhaltimissa Ultra Brasta ja Seinäjoen
tango-orkesterista tuttu Marko Portin. Säveltäjä, sovittaja, tuottaja, laulaja,
kosketinsoittaja, haitaristi, ihminen, Simo Koho. Rummut ym kilkuttimet,
rumpalipoika Kimmo Tuupanen. Kapellimestari, laulu, bassotaiteilija,
tiukkapipo, Jouni Hannula.
Kiitokset ja kumarrukset, Aki lupaili myös ensi vuonna
konserttia samaan paikkaan. Vielä suosionosoitukset yleisöltä ja encore, ”Jos
joulu jää sydämeen”. Tämä kappale kuultiin pelkällä koskettimien säestyksellä.
Näin saatiin jouluntuntua jokaiseen sydämeen Akin &
Fantasian tuomana. Kiitos vielä kerran ihanasta ja lämpöisestä tunnelmasta Aki,
Simo. Jani, Jouni ja Kimmo + Marko Portin. Kannatti taas ajaa kaksi tuntia,
jotta pääsi tunnelmaan mukaan.
”Jos joulu jää meille sydämeen, se siivittää mielen
rakkauteen. Ristiriidaton maailmamme on, rakastaen elää jokainen. Jos joulu jää
meille sydämeen, se lämmittää tietä huomiseen. Tunne rakkauden täyttää
jokaisen, ystävyys on silloin rajaton.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti